Ei ole helppoa sijoittua perussuomalaisten housuihin … housuthan heillä epäilemättä ovat, koska valtaenemmistön muodostaa maskuliininen aines. Perussuomalaisten tulevan (ymmärrettävän) politiikan kysymys lienee se, saadaanko Timo Soini sanomaan jotakin muuakin kuin nokkelaa … Nähdäkseni hän ei ole ottanut kantaa – tarkemmin: sanonut selvää mielipidettä muusta kuin Suomen osallistumisesta Portugalin vakautuspakettiin, ja sekin on ‘neuvottelukysymys’ nykyisin, koska asia kuuluuu tulevan hallituksen ratkaistavaksi.
Ennen vaaleja ‘valtavirta’ keskusteli enimmäkseen noista Unionin sisäisistä tukitoimista, joihin Suomikin osallistuu sekä suoraan rahallisesti, että takuiden muodossa. Soinilta tivattiin, ja hän toisti yhä uudelleen samat vastaukset.
Pitkin matkaa kuitenkin on perussuomalaisten ‘imago’ rakentunut toisenlaisista palikoista. Perussuomalaisten juuret eivät ole äärioikeistolaisessa fasismissa, niin kuin monissa maissa on, joiden äärioikeistolaisia liikkeitä katsotaan … perussuomalaisten juuret ovat pitkässä matkassa kivikkoiselta pientilalta kaupunkeihin, sekä Ruotsiin. Ne ovat Suomen vähittäisen teollistumisen/yhteiskunnallisten muutosten kautta (teollisuuden ja tavarantarjonnan ‘täyttymisen’) kautta pelkoon perittyjen arvojen häviämisestä. Elämän kilpajuoksussa saavutettujen etujen (tavaroiden ja arvojen ) suojaamisesta on suora linkkin epäluuloon ulkomaalaisia kohtaan, siitäkin huolimatta, että juuri ikäluokista, joista ‘perussuomalaisuus’ on siinnyt, he olivat kasvattamassa ulkomaalaisina Ruotsissa omaa elintasoaan: he olivat Ruotsissa muukalaisia, mutta sittenkin paremmassa asemassa, jos vertaa sitä asemaan, minkä perussuomalaiset ovat nyt valmiita antamaan kolmansien maiden elintasontavoittelijoille.
Kun puhutaan ‘asemasta’ pitää muistaa myös se, millaisesta kulttuurista tulee, millaiseen yrittää sopeutua.
Voidaanko sitten sanoa ‘perussuomalaisten’ muistin pätkivän ajoittan, tai sitten se on valikoivaa luonteeltaan?
(itselläni) Ei ole täysin selvää käsitystä siitä, mitä ‘työ’ tarkoittaa perussuomalaisille. Onko se rangaistus, vaiko jotakin muuta. Työn yletön painottaminen puhuu sen rangaistusluonteen puolesta -toisaalta ‘massojen hallinta’ kuuluu samaan kategoriaan, jos ‘työ’ on ikään kuin arvo muiden yläpuolella. On hyvä muistaa, miten fasistisessa Saksassa, myös Neuvostoliitossa ‘työ’ oli massojen kontrolloinnin väline. Luotiin kultteja sankarityöläisistä, joiden toivottiin olevan esimerkkeinä köyhyydessä ja puutteessa kipristelevälle kansalle … Elitti eli omaa elämäänsä.
Soini -’perussuomalainen’. Maailma on tietenkin muuttunut. Venäläiset raharikkaat ostelevat eurooppalaisia jalkapalloseuroja -perussuomalaisten johtaja kantaa kaulansa ympärillä ulkomaalaisen jalkapallojoukkueen ‘faniliinaa’, käy särpimässä olutta (siellä jossakin) eurooppalaisissa pubeissa -jossakin siellä- mihin emme kuitenkaan ‘kotimaisen soinilaisuuden’ nimissä saisi yhtyä. Tiettyä ristiriitaa on olemassa.
Jos jätetään Soini persoonana, ja keskitytään vain ihmisten toiveisiin ja niiden hyväksikäyttöön.
Useimmat perussuomalaisten kannattajista ovat varmasti tyytymättömiä johonkin … He eivät välttämättä ole tyytymättömiä ulkomaalaisiin sinänsä, vain itsessään olevaan pelkoon siitä, että työn (taas kerran) tekee ja ympäristön pilaa joku muu. Perussuomalainen haluaa siis tehdä työtä, vaikka monet tutkimukset väittävät toista: suomalaiset eivät enää halua tehdä ns. hunosti arvostettuja töitä, ne tehköön vaikkapa maahanmuuttajat.
Köyhyys. Köyhäksi voi tuntea itsensä aina silloin, jos näkee ympärillään ihmisiä, jotka kuluttavat enemmän. Peruspäivärahalla elävä ei kuulu ‘kuluttajaköyhä’ kategoriaan, sillä hän ei voi kuluttaa, ainoastaan antaa pakollisina maksuina sen rahan takaisin, minkä on saanut.
Epäilemättä perussuomalaisten kannattajissa on suuri joukko syrjäytyneitä, työttömiä, pien-eläkeläisiä, peruspäivärahoilla eläviä … ja näille vastaus olisi siis työ -se, minkä pelkäämme maahanmuuttajien tekevän puolestamme. Tai vielä pahempi: maahanmuuttajat sopeutuvat nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan: tulevat syrjäytyneiksi, työttömiksi, vihatuiksi …
Köyhät siis asettuvat taas kerran toisiaan vastaan, vai asettaako heidät joku tietoisesti toisiaan vastaan: Timo Soini – unelma köyhyydestä ja syrjäytyneisyydestä, mikä kantaa ja jatkuu kunnes kaikki ovat perussuomalaisia … köyhiä ja syrjäytyneitä.
